Nokia – suomalaisen matkapuhelinjätin nousu ja tuho

Nokia Oyj on kansainvälisesti tunnettu suomalainen tietoliikennealan yhtiö, jonka pääliiketoimintoja ovat verkkoinfrastruktuuri, teknologiakehitys ja lisensointi sekä sijaintipalvelut. Nokian matkapuhelinliiketoiminnot siirtyivät vuonna 2014 Microsoftin omistukseen. Seuraavana vuonna Nokia osti Alcatel-Lucentin. Kyseinen yrityskauppa oli suurin Suomen tähän menneessä historiassa. Yhtiöt yhdistyivät virallisesti 14. tammikuuta vuonna 2016.

Nykyään Nokian toimitusjohtajan roolissa toimii Rajeev Suri. Timo Ihamuotila toimi aiempana väliaikaisena toimitusjohtajana. Tätä edeltänyt toimitusjohtaja Stephen Elop siirtyi johtamaan vuonna 2013 Devices & Services -yksikköä.

Vuonna 2009 tehtyjen tutkimusten mukaan Nokia oli sijalla 13 maailman arvokkaimpien tuotemerkkien listalla. Sen arvo oli laskelmien mukaan noin 35,2 miljardia dollaria, ja se oli maailman (ei yhdysvaltalaisten) arvokkaimpien brändien 8. sijalla. Vuonna 2007 Nokia arvioitiin maailman viidenneksi arvokkaimmaksi tavaramerkiksi, ja vuonna 2009 Nokia taas oli globaaleista brändeistä viidenneksi paras koko maailmassa. Nokia piti samaa sijaa vuodesta 2007 saakka. Nokian markkinaosuus oli vuoden 2009 lopulla jopa huimat 39 prosenttia.

Historian havinaa

Nokia edeltäjinä toimivat emoyhtiö Suomen Gummitehdas Oy sekä tämän tytäryhtiöt Nokia Aktiebolag ja Suomen Kaapelitehdas Oy. Nokia Aktiebolag oli yhtiöistä vanhin. Sen historia juontaa juurensa vuonna 1865 Tampereelle perustetusta puuhiomosta, jonka perustajana toimi Fredrik Idestam. Vuonna 1868 perustettiin toinen tehdas Nokialle. Vuonna 1871 yritys sai nimekseen Nokia Aktiebolag, ja se muutettiin osakeyhtiömuotoon. Idestam oli yhtiön enemmistöosakas, ja Nokian perustajaosakkaisiin kuului muun muassa Leo Mechelin. Myöhemmin osakkaaksi ja hallituksen jäseneksi liittyi myös C. G. E. Mannerheim.

1910-luvulla Nokia Aktiebolag suistui vararikon partaalle. Kalosseja valmistava Suomen Gummitehdas Oy päätti ostaa ongelmissa räpiköivän Nokian Aktiebolagin vuonna 1918. Gummitehdas Oy oli muuttanut Nokiankosken rannalle vuonna 1904 ja sai käyttövoimansa Nokia Ab:n puuhiomon voimalaitoksesta. Puuhiomon osto turvasi Gummitehtaan energiansaannin. Suomen Gummitehdas alkoi käyttämään Nokiaa tuotemerkkinään, sillä tämä korosti tuotteiden suomalaisuutta. Yhtiö alkoi myöhemmin tuottamaan muitakin kumituotteita, joista tunnetuimpina ovat kumisaappaat ja autonrenkaat. Koko yritystä alettiin myöhemmin kutsumaan Nokiaksi.

Vaikutusvaltainen Eduard Polón

Koko Nokian perustajaksi voidaan katsoa suomalaista yritysjohtajaa Eduard Polónia (1861–1930). Hän toimi Suomen Gummitehtaan perustajuuden lisäksi toimitusjohtajana, hallituksen puheenjohtajana ja pääomistajana. Polónin aloitteesta voidaan katsoa syntyneen koko Suomen kumiteollisuuden ja siitä myöhemmin seuraten nykyaikaisen puu- ja kaapeliteollisuuden. Vuonna 1922 Suomen Gummitehdas päätti ostaa Suomen Kaapelitehdas Oy:n. Vuonna 1944 Nokia Aktiebolagin nimi muutettiin Nokia Osakeyhtiöksi – Nokia Aktiebolagksi. Vuonna 1959 vaihdettiin taas Gummitehtaan nimi. Yhtiö sai uudeksi nimekseen Suomen Kumitehdas Oy.

Kyseisiä yhtiöitä ei koskaan muodollisesti yhdistetty, mutta kuitenkin 1920-luvun alkupuolella syntyi omistuksen yhdistämä kolmen suuryrityksen rypäs. Sen hallituksena toimi Gummitehtaan johtokunta ja sen omistajana, toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtaja itse herra Eduard Polón. Yhtiöiden virallisesti fuusioiduttua Oy Nokia Ab:ksi, voitiin Eduard Polónia alkaa pitämään yhtiön virallisena perustajana. Vuosina 1966–1967 Suomen Kumitehdas, Nokia Osakeyhtiö ja Suomen Kaapelitehdas yhdistettiin Oy Nokia Ab:ksi, ja näistä sitten syntyi nykyisen Nokia-konsernin emoyhtiö Nokia Oyj.

Mobiran syntyminen

Vuonna 1960 kaapelitehtaalle perustettiin elektroniikkaosasto. Vuonna 1964 kaapelitehdas julkaisi ensimmäisen VHF-puhelimen. Salora toi samoihin aikoihin markkinoille oman VHF-puhelimensa. Seitsemän vuotta myöhemmin myös autoradiopuhelin kehitettiin. Vuonna 1979 Mobira yhtiö perustettiin Nokian ja Saloran yhteistoimesta. Vuonna 1982 Mobira julkaisi ensimmäisen NMT-puhelimen, ja pari vuotta myöhemmin Nokia osti Saloran. Vuonna 1986 Mobira nimi muutettiin Nokia-Mobiraksi. Vuonna 1989 Nokia-Mobira sai uuden nimen, Nokia Mobile Phones. Pari vuotta tämän jälkeen Nokia kehitti ensimmäisen GSM-puhelimensa.

Puhelinlaitteiden kanssa samaan aikaan kehiteltiin myös puhelinverkkoja. 1970-luvulla yritys julkaisi ensimmäisen digitaalisen puhelinkeskuksen, joka kulki nimellä Nokia DX200. Vuonna 1977 perustettiin Telefenno Oy. Se oli Nokian ja valtionyritys Televa Oy:n yhteisyritys. Vuonna 1982 yritys sai uuden nimen, Telenokia Oy. Vuosi myöhemmin radiopuhelintoiminnot siirrettiin Mobira Oy:lle. Nokia osti valtion osuuden Telenokia Oy:stä, ja vuonna 1992 yritys sai nimen Nokia Telecommunications. Nokia toimi myös tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistaja. 1990-luvulla Nokia keskittyi lähinnä matkapuhelimiin.

Nokian läpimurto

Vuosina 1992–1996 Nokian toimitusjohtajana toimi Jorma Ollilla. Tällöin Nokia kipusi johtavaan asemaan ja maailman suurimmaksi matkapuhelinyhtiöksi. Nokia osasi ennustaa oikein Kiinan ja Intian maiden merkityksen puhelintekniikan tulevaisuudessa. Vuonna 1998 Nokia ohitti Motorolan, joka oli aiemmin ollut johtavassa asemassa maailman suurimpana matkapuhelimien valmistajana. Vuonna 1999 Nokian arvioitiin olevan jo 203 miljardin euron arvoinen. Vuonna 2006 Nokia ja Siemens yhdistivät voimansa. Yhteisyrityksen nimeksi muodostui Nokia Siemens Networks. Vuonna 2010 Nokia omisti 10 matkapuhelintuotantolaitosta, jotka toimivat yhdeksässä eri maassa.

Loppu lähestyy

Vuonna 2013 Microsoft osti Nokian yhtiön matkapuhelinliiketoiminnan. Tämän jälkeen Nokia lähinnä keskittyi Nokia Solutions & Networksin sekä Advanced Technologiesien liiketoimintaan. Vuonna 2014 Nokialla oli Suomessa enää alle 7 000 työntekijää. Vuonna 2015 Nokia myi HERE:n Saksaan BMW:lle, Audille ja Daimlerille. Vuonna 2016 Nokia aloitti suuret irtisanomiset Suomessa, ja myöhemmin samana vuonna Nokia antoi tavaramerkkinsä käyttöoikeuden HMD Global Oy:lle sekä matkapuhelinten että tablettien valmistukseen. Tähän päättyi Nokian huima kehitystarina Suomen osalta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *