Startup-yritykset

”Pieni, nuori, yksityinen ja itsenäinen, jolla on potentiaalia kasvuun.” Näillä sanoilla kuvaillaan startup-yrityksiä, joita perustetaan Suomeen vuosittain noin 5 000 kappaletta. Niihin yhdistetään helposti myös käsitteet “innovatiivinen” ja “perinteiden murskaaminen”. Vaikka suurta osaa nuorista yrityksistä kutsutaan nimellä startup, niin kyseessä ei ole lopullinen leima, vaan kyseessä on vain yksi vaihe yrityksen elinkaaressa. Ne ovat myös haluttuja yhteistyökumppaneita monelle alalla jo vuosia toimineille suuryrityksille, joiden kautta he voivat kehittää omaa toimintaansa.

Startupin tai kasvuyrityksen toiminnan ja liikevaihdon vakiintuessa siitä poistuu monia startup-yrityksiin yhdistetyistä käsitteistä, jolloin siitä ei enää käytetä nimeä kasvuyritys, vaan pk-yritys tai osakeyhtiö. Nuoren, korkeintaan muutaman vuoden ikäisen yrityksen taustalta löytyy yleensä omistajien lisäksi myös niin sanottuja bisnesenkeleitä, jotka sijoittavat omaa aikaansa ja varojaan erityisesti startup-yrityksiin. Monesti kasvuyritykset mielletään helposti pelkästään teknologia-alan toimijoiksi, mutta ne voivat olla miltä vain toimialalta. Tärkein kasvuyrityksen ominaisuus on erityisesti kasvun tavoitteleminen.

Startupin rahoitus

Rahoitus on jokaisen aloittavan yrityksen tärkein ja yhtä aikaa vaikein ongelma. Innovatiivisia ideoita markkinoille tuovien startup-yritysten alku on jopa vielä rankempi. Niiden toiminta alkaa ideasta tai ratkaisusta ongelmaan, mutta sen toimivuudesta ei ole vielä varmuutta. Startupit käyvätkin toimintansa alkuaikoina läpi niin sanotun kuolemanlaakson. Sen tuottaman tuotteen tai palvelun markkinointi ja myynti muodostavat paljon menoja, mutta samaan aikaan startup ei välttämättä saa riittävästi tuloja. Muutaman vuoden sisällä yrityksen toiminnan pitää kuitenkin tasoittua, eli kattaa pääoman menetykset.

Yrityksen omistajat panostavat yritystoimintaan yleensä ensin omilla varoillaan tai hakevat lainaa pankista yksityishenkilönä. He voivat hakea rahoitusta myös niin sanotuilta riskisijoittajilta, jotka ovat kaikille tuttuja esimerkiksi Leijonan luola -televisio-ohjelmasta. Muilta tahoilta saatujen lainojen ja sijoitusten suurin ongelma on takuiden puute. Aloittelevalla kasvuyrityksellä ei ole vielä välttämättä arvokasta tuoteportfoliota, tehdastiloja tai voimassa olevia patentteja. Viime vuosien suosituin rahoitusmuoto on ollut niin sanottu osakepohjainen joukkorahoitus, jossa pieniä määriä sijoittaneille annetaan vastineeksi osakkeita yrityksestä.

Suomalaisilla startup-yrityksillä on suuria paineita

Vuosittain Suomessa perustetaan noin 5 000 yritystä, jotka täyttävät startup-yrityksen määritelmän. Näistä kuitenkin vain noin sata yritystä sisältävät menestykseen vaativaa potentiaalia ja saavuttavat ensimmäisten vuosiensa aikana merkittävää kasvua. Suomalainen yrityselämä on asettanut startupeille erityisen paljon odotuksia ja toiveita. Niiden uskotaan yleisesti nostavan suomalaiset yritykset uudestaan kansainvälisten markkinoiden kärkikaartiin ja täten pelastavan Suomen kansantalouden. Raportit eivät kuitenkaan tue odotuksia, vaan startup-yritysten pienen määrän takia vaikutukset kansantalouteen tapahtuvat merkittävällä viiveellä.

Suomen pääomasijoitusyhdistyksen tekemän tutkimuksen mukaan vuosien 2012–2016 välisenä aikana sijoittajat sijoittivat bruttokansantuotteeseen verrattuna eniten pääomaa juuri suomalaisiin startup-yrityksiin koko Euroopassa. Vuoden 2018 aikana suomalaiset startupit keräsivät jo eniten pääomasijoituksia Euroopassa, joka tarkoittaa sitä, että aloitteleville tulevaisuuden startupeille on tarjolla helposti rahoitusta.

Vuosien varrella kansainvälisille markkinoille on ponnahtanut monia suomalaisia startup-yrityksiä, jotka ovat kasvaneet jättimäisiksi osakeyhtiöiksi. Tunnetuimpia niistä ovat erityisesti pelialan yritykset, kuten Jolla, Supercell ja Rovio, sekä digitaalisin kanta-asiakas- ja jäsenkortteihin erikoistunut Intellipocket.

Yritysten ja startup-yritysten yhteistyö on kummallekin voitokas

Suuremmat ja pienemmät pk- ja osakeyhtiöt tekevät mielellään yhteistyötä startup-yritysten kanssa. Yhteistyö on kannattavaa, sillä kasvuyritykset tarjoavat uusia innovaatioita. Lisäksi ne toimivat ripeämmin ja joustavammin kuin jo vuosia alalla olleet, juurtuneet organisaatiot.

Sopivaa yhteistyökumppania etsiessä tutustutaan tarkasti startup-yrityksen toimintaedellytyksiin. Tässä apuun rientävät myös erilaiset konsulttiyritykset, jotka pystyvät toimimaan yrityksen apuna ja parittamaan ne sopivan kasvuyrityksen kanssa. Startup-yritykset hyötyvät suuremman yrityksen tuomista mahdollisuuksista markkinoinnissa, tuotteen testaamisessa ja oman toiminnan kehittämisessä.

Suuret yritykset etsivät startuppeja muun muassa erilaisten yrityshautomoiden kautta, kiihdytysohjelmista tai hackathon-tapahtumista. Yhteistyö vaatii kuitenkin joustavuutta sekä selkeää ja nopeaa päätöksentekoa sen suuremmalta osapuolelta. Paperilla hedelmälliseltä vaikuttava yhteistyö voi tyssätä alkutekijöihinsä yritysten välisten kulttuurierojen takia. Kasvuyritykset toimivat intohimolla, tekevät nopeita päätöksiä ja miettivät vain tulevaisuutta, johon myös suuremman yrityksen täytyy varautua, eikä tarjota ratkaisuna omia kangistuneita toimintatapojaan. Asioiden pitää edetä totuttua nopeammalla tahdilla, jolloin siitä hyötyvät niin pk-yritys kuin startup-yrityskin.

Rovio alkoi myös startup-yrityksenä

Rovio perustettiin jo vuonna 2003 nimellä Relude, jonka ensimmäinen tuote oli mobiilipeli King of the Cabbage World. Se myytiin nykyiselle Digital Chocolate -yhtiölle, joka mainosti sitä ensimmäisenä mobiilimonipelinä maailmassa. Vuonna 2005 Relude sai ensimmäisen rahoituksen bisnesenkeliltä ja muutti nimensä Rovio Mobileksi. Voisi sanoa, että loppu on historiaa, mutta kaikkien yritysten historia on nähnyt vaikeita aikoja. Rovio koki kriisinsä vuonna 2009, jolloin sen takana oli flopanneita pelejä, ja se joutui muuttamaan suuntaansa – vuoden sisällä syntyi Angry Birds.

Startup Sauna -kiihdytysohjelma yhdistää startupit ja rahoittajat

Aalto yliopiston opiskelijajärjestöstä lähtöisin oleva Startup Sauna -kiihdytysohjelma on Startup Säätiön käsialaa. Siihen osallistuvat pohjoismaalaiset yritykset saavat kuuden viikon ajan tärkeää mentorointia alan suurimmilta rahoittajilta ja yritysasiantuntijoilta. He käyvät yhdessä läpi yrityksen rahoitusta, myyntiä ja hinnoittelua. Samalla startupin yritysideaa parannellaan, ja he voivat tavata potentiaalisia rahoittajia. Lopulta osallistujat pääsevät tärkeään kasvuyritystapahtuma Slushiin. Vuonna 2018 Startup Sauna -kiihdytysohjelma kuitenkin lopetettiin, ja toimintaa jatketaan Startup Sauna -yhteistilan avulla. Aalto yliopiston Aaltoes-opiskelijajärjestö järjestää kesällä 2019 oman 10-viikkoisen Kiuas-kiihdytysohjelman.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *