Yrityskulttuurin erot eri maissa

Yritys- tai organisaatiokulttuurilla viitataan yritysten sisäisiin käyttäytymistapoihin, normeihin ja arvoihin. Joissain yrityksissä kommunikointi on ehdoton avain onnistumiseen: sähköposteihin on vastattava, vaikka vastaus olisikin yksinkertainen tai vain muutaman sanan pituinen, työpaikalta lähtiessä käydään toivottamassa hyvät päivänjatkot kaikille työtovereille ja esimerkiksi kahvipannun viimeiset kahvit ottava keittää uudet. Yritykselle työskentelevät ovat saattaneet sopia keskenään, että joka keskiviikko syödään yhdessä lounasta tai että marraskuun viimeinen viikonloppu vietetään pikkujouluja. Tällaiset käyttäytymisnormit eroavat toisistaan huomattavasti maita vertaillessa.

Eroja yrityskulttuurien välillä on huomattavissa jo kotimaan rajojen sisällä. Toisessa yrityksessä on tavallista, että kaikki työntekijät ovat omissa oloissaan ja vaihtavat hädin tuskin kuulumisia, kun taas toisessa epäsosiaalisuudesta voi joutua puhutteluun.

Olivat yrityksen sisäiset toimintatavat millaisia tahansa, on tärkeää, että ne sopivat kaikille työntekijöille. Tässä artikkelissa käsittelemme yrityskulttuurin eroja eri maiden välillä. Isoimmaksi aiheeksi nousee länsimaalaisen ja aasialaisen yrityskulttuurin ero: mikä on täällä suotavaa, saattaa olla Aasiassa ehdottomasti kiellettyä.

Japanissa pyritään etenemään yrityksen sisällä

Japani eroaa yrityskulttuurisella tasolla hurjasti länsimaista. Toisin kuin me ajattelemme, japanilaiselle työuralla eteneminen tarkoittaa yhden yrityksen sisällä nousua parempiin tehtäviin. Niin kuin muissakin sosiaalisissa tilanteissa, japanilaisille on tärkeää perheen kasvojen säilyttäminen; työpaikasta toiseen hyppiminen mielletään omituiseksi ja jollain tasolla jopa epäkunnioittavaksi. Sen uskotaan yleisesti viestivän huonosta osaamisesta eikä suinkaan kunnianhimoisuudesta. Japanissa myös organisationaalinen identiteetti, niin sanottu työminä, on hyvin yleinen käsite. Moni kokee, että heidän koko olemuksensa perustuu omaan työpaikkaan.

Niin kuin kaikki kulttuurit, myös yrityskulttuuri koostuu pitkälti kommunikoinnista. Japanissa sanaton kommunikointi on huomattavasti tärkeämpää kuin jatkuva puhuminen tai selitteleminen. Kengät otetaan yleensä pois toisen toimistoon mennessä, ja keskustelun alussa ja lopussa osoitetaan kunnioitusta kumartamalla vastapuolelle. Työn merkeissä uusiin ihmisiin tutustuttaessa on aina annettava käyntikortti, ja ihmisiä ei koskaan esitellä mainitsemalla pelkästään heidän työpaikkansa, tyylillä; “Tässä on Matti, hän on töissä peliyhtiö Microgamingilla”, vaan myös titteli on kerrottava.

Länsimaissa hypitään yrityksestä toiseen

Siinä missä Japanissa kommunikointi on sanatonta, länsimaissa on pakko avata suunsa. Sanallisen vuorovaikutuksen tärkeys on korostunut viime vuosien aikana paljon; yrityksissä työskenteleville järjestetään koulutuksia ja jopa leirejä, joissa opetellaan puhumaan asioista mahdollisimman avoimesti.

Suomessa arvostetaan rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä, kun taas Japanissa toisten asioihin sekaantuminen katsotaan epäkohteliaaksi. Vaikka näiden kahden maantieteelliseen alueen yrityskulttuurit eroavatkin toisistaan hurjasti, on niissä jotain samaa: molemmat arvostavat omaa tilaa. Oman tilan tarve vain ilmenee eri muodoissa.

Kun Japanissa pyritään etenemään yrityksen sisällä, länsimaissa hypellään yrityksestä toiseen. On hyvin tyypillistä, että länsimaalaisella on hyvä työpaikka ja mahdollisuus edetä yrityksen sisällä, mutta hän hakee aktiivisesti parempaa paikkaa toisista yrityksistä. Japanissa työnantaja voisi pitää tällaista toimintaa loukkaavana ja usein muut näkevät työpaikkaa vaihtelevan henkilön epäonnistujana, joka ei joko sovi mihinkään tai osaa mitään. Länsimaissa on myös tavallista, että johtavassa asemassa on nuori henkilö, kun taas Japanissa virkaan vaaditaan elämänkokemusta.

Toimivan yrityskulttuurin luominen

Toimivaa yrityskulttuuria rakentaessa on tärkeää huomioida myös muut ympäröivät arvot. Italiassa toimiva fyysinen kosketus esimerkiksi onnitellessa tai kiittäessä ei välttämättä toimi Suomessa samalla tavalla.

Yleisesti toimiva yrityskulttuuri kuitenkin koostuu monesta etapista, joista ensimmäinen on kaksisuuntaisen kommunikaation varmistaminen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ohjesähköposteihin vastataan tai yrityksen johtaja on aina tavoitettavissa.

Toinen etappi on kulttuurillisten ryhmien välillä olevien erojen pienentäminen, joka onnistuu muun muassa yhteisellä pukukoodilla. Esimerkiksi IKEA:n työntekijöillä on samat paidat ja Hesburgerissa pidetään lippiksiä.

Kolmas tärkeä etappi on organisationaalisen identiteetin vahvistaminen. Tähän kuuluu muun muassa työstään nauttiminen ja hyvästä suorituksesta palkitseminen – nämä rakentavat aikuiselle ihmiselle uuden identiteetin osan.

Neljänneksi on erittäin tärkeää minimoida ryhmien sisäiset tavoiteristiriidat. Ryhmillä ei tarkoiteta välttämättä kärkkäästi kaveriporukoita, vaan esimerkiksi työnantajaa tai johtotehtävissä olevaa ja muuta työporukkaa. Kaikkien päätavoitteen tulisi olla sama ja sen pitäisi edistää ryhmän, ei yksilön, hyvää. Nämä etapit ovat aina samat, joskin sovellettavat, riippumatta ympäröivästä kulttuurista.

Ongelmia yrityskulttuurin luomisessa eri maissa

Niin kuin on jo mainittu, yhtenäistä yrityskulttuuria rakentavat etapit pysyvät pääosin samoina – niitä vain muokataan ja ne muokkautuvat ympäröivään kulttuuriin sopivammiksi. Hyvin usein kohdattavat ongelmat liittyvät työntekijöiden taustoihin; jos työntekijät esimerkiksi jakaantuvat puoliksi kahteen ryhmään, hetki sitten maahan muuttaneisiin espanjalaisiin ja paikallisiin norjalaisiin, on sanomattakin selvää, että jako synnyttää porukoita. Espanjalaiset saattaisivat tarvita yhden ylimääräisen vapaapäivän voidakseen juhlia pyhimyksiään, jolloin myös norjalaisille tulisi taata vapaapäivä. Ruokatauon kellonajoista voi olla erilaiset käsitykset, samoin sosialisoitumisesta ja niin edelleen.

Maassa maan tavalla

Eri maiden yrityskulttuurit eroavat toisistaan paljon. Se, mikä on toisaalla hyväksyttävää ja normaalia, voi jossain päin maailmaa olla täysin kiellettyä. Yrityskulttuuria luotaessa on tärkeää huomioida ympäröivän maan arvot ja normit ja sovittaa ne juuri kyseiseen työporukkaan sopiviksi. On myös suotavaa keskustella yhdessä työporukan kanssa heidän omista toiveistaan: haluavatko he esimerkiksi viettää aikaa yhdessä ruokatauoilla? Vaikka yrityskulttuurit eroavatkin maittain, ovat ne pohjimmiltaan kuitenkin enemmän riippuvaisia juurikin työyhteisön joustavuudesta ja arvoista.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *