Yritysten maailmanvalloituksen haasteet

Maailmantalous on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä globaalimmaksi. Yhtiöiden tuotantoketjut ovat muuttuneet huomattavan monimutkaisiksi, eikä tuotantoketjua voi aina edes jäljittää kovinkaan pitkälle. Tuotanto on myös keskittynyt yhä enemmän Aasiaan ja etenkin Kiinaan, samalla kun raskaan teollisuuden tuotanto on käynyt yhä harvinaisemmaksi Euroopassa ja Suomessa. Maailmantalouden kasvu on myös viime vuosina hidastunut merkittävästi, vaikkakin suurta kasvua nähdään varsinkin kehitysmaissa. Näissä maissa nopean kasvun selittää kuitenkin alhainen lähtötaso, joka suosii ripeää talouskasvua.

Markkinat kotimaassa ovat tunnetusti melko rajalliset, jonka takia monet yhtiöt tähyilevät ulkomaan markkinoille. Ulkomaankauppa on kuitenkin haasteellisempaa kuin kotimaankauppa, vaikka viime vuosina markkinat ovat yhdenmukaistuneet etenkin EU:n alueella. Ulkomaille lähtöön liittyy monia eri hankaluuksia ja haasteita, joiden johdosta monet yritykset pohtivat hyvin tarkkaan, kannattaako ulkomaankasvuun investoida. Suomessa on kuitenkin monia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat onnistuneet valloittamaan maailman markkinat. Siksi yritysten ei koskaan kannata olla liian varovaisia tavoitellessaan maailmanvalloitusta.

Miksi tähdätä ulkomaille?

Maailmanvalloitus ei pitäisi olla millekään yritykselle itsestäänselvyys tai välttämättömyys. Myös Suomessa on mahdollista tehdä kannattavaa liiketoimintaa, ja jonkin yhtiön markkina-alue voi alusta asti keskittyä vain ja ainoastaan Suomeen. Tästä huolimatta monet yritykset tähtäävät ulkomaille, koska Suomen markkinat ovat yksinkertaisesti liian pienet. Viiden ja puolen miljoonan asukkaan maassa ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi asiakkaita eikä kasvumahdollisuuksia. Suomi sijaitsee myös maailmantalouden reuna-alueilla, joka on osasyy siihen, miksi suomalaisten yritysten on hyvä hakea kasvua maailmantalouden kasvukeskittymistä.

Länsi-Euroopan ja Suomen talous kasvaa enää vain hyvin hitaasti. Tähän on tietenkin olemassa monia eri syitä. Toisaalta Suomessa on myös paljon eri aloja, kuten vaikkapa ICT, joka kasvaa erittäin nopeasti, ja johon kohdistuu valtavaa työvoimapulaa. Jos kuitenkin ajatellaan kokonaisuutta, voidaan nähdä, että Suomen hidas talouskasvu korreloi suoraan suomalaisten yritysten kasvumahdollisuuksien kanssa. Ei siis ihme, että monet suomalaiset yritykset haaveilevat maailmanlaajuisesta markkinajohtajuudesta. Tämän ei pitäisi olla mahdottomuus, ottaen huomioon suomalaisten tuotteiden ja palveluiden ensiluokkaisuuden.

Born Global filosofiana

Etenkin aloitteleville yrittäjille ulkomaille lähtö on monesti tavoitteena alusta lähtien. Puhutaankin Born Global -yrityksistä, jotka tähtäävät välittömästi maailman markkinoille. Tällöin usein on kyseessä yritykset, joiden segmentti on niin pieni, ettei liiketoimintaa voida kunnolla kannattavasti harjoittaa keskittymällä ainoastaan sisämarkkinoihin.

Nykyisin Born Global -yrityksistä puhutaan myös startup-firmoina, mutta toiminta-ajatus on usein sama. Monien pienten yritysten ulkomaanvalloitukset kaatuvat jo ensimetreille lukuisista syistä johtuen. Haasteet onkin otettava tästä johtuen vakavasti, sillä Suomen kansantalous on täysin riippuvainen vientimarkkinoista.

Lehdistä on mahdollista lukea jo vakiintuneiden yhtiöiden hutilyönneistä maailman markkinoilla. Monet suuret yhtiöt ovat saattaneet vetäytyä tietyltä markkina-alueelta havaittuaan liiketoiminnan kannattamattomuuden. Viime vuosina erityisesti Venäjän markkina on koettu hyvin haastavana, ja useat yritykset ovat vetäytyneet Venäjältä. Toisaalta on olemassa myös yhtiötä, jotka ovat menestyksekkääksi pystyneet valtaamaan uusia markkina-alueita, ja joiden kassavirrasta valtaosa tulee ulkomailta. Kysymys herääkin, että mikä on tällaisten yhtiöiden salaisuus, ja miksi niin moni epäonnistuu maailmanvalloituksessa?

Markkinariskit arvioidaan väärin

Yksi yleisimmistä virheistä ulkomaille lähtiessä on arvioida riskit väärin. Moni yritys saattaa lähteä henkselit paukkuen uusille markkinoille ymmärtämättä kohdemaan vaatimuksia. Markkinapotentiaalin laskeminen on usein kohtalaisen helppoa, mutta mikään tuote ei myy välittömästi itseään läpi. Etablointi erityisesti kuluttajamarkkinoille voi olla todella hidasta puuhaa ja vaatia suuria investointeja markkinointiin. Samalla investoinnit voivat maksaa itsensä takaisin huomattavasti hitaammin kuin on alun perin ajateltu. Markkina voi olla näennäisesti avoin, mutta se voi tosiasiassa olla hyvinkin suljettu.

Mitä kauemmaksi Suomesta liikutaan, sen vieraammaksi toimintaympäristö usein muuttuu. Ruotsi on aivan erilainen markkina-alue kuin Suomi, puhumattakaan esimerkiksi Nigerian markkinoista. Yritykseltä vaaditaankin pitkäjänteisyyttä ja ymmärrystä kohdemaasta. Monet yhtiöt saattavat olla haluttomia käyttämään ulkopuolisia konsultteja, joilla on kohdemaan markkinat halussa, tai se voi osoittautua liian kalliiksi. Kohdemarkkina saatetaan valita myös huolimattomasti. Usein suomalaiset tähtäävät ensiksi länsimarkkinoille luullen, että ne ovat helpoimpia vallata. Kuitenkin esimerkiksi kehitysmaiden markkinat voivat tarjota huomattavasti enemmän potentiaalia ja vähemmän kilpailua.

Suomalaisilla yrityksillä on usein vahvaa teknologiaosaamista

Suomalaiset tuotteet ovat monella alalla maailman parhaita, ja etenkin suomalainen insinöörityö on huippulaadukasta. Suomalaisten Akilleen kantapää on kuitenkin myynti ja markkinointi. Tuotteita ei osata myydä oikein, eikä markkinointiin panosteta riittävästi. Nokian tapaus osoittaa myös, kuinka ongelmat yhtiön ylimmässä johdossa voivat käytännössä tuhota koko liiketoiminnan, vaikka yrityksen työntekijät olisivat huippuammattilaisia. Suomalainen ei usein ymmärrä, kuinka tärkeää henkilökohtaisten suhteiden luominen liiketoiminnassa on muualla maailmassa. Ne ovat usein ainoa liiketoiminnan suoja epävakaassa ympäristössä.

Pitkäjänteisyys

Nykyinen talousmalli ei ikävä kyllä suosi pitkäjänteisyyttä, vaan etenkin startup-yrittäjät haaveilevat kivuttomasta ja nopeasta maailmanvalloituksesta. Totuus kuitenkin on, että mikään menestys ei tule ilmaiseksi. Afrikan markkinat ovat tästä hyvä esimerkki. Mantereen talous kasvaa erittäin nopeasti, mutta alueen maihin etablointi voi olla kivuliaan hidasta, ja suomalainen yritys voi joutua odottamaan saataviaan kauan. Manner saatetaan myös käsittää vieraana ja vaarallisena, joka on kaukana totuudesta. Pitkäjänteiset toimijat ovat kuitenkin niitä, jotka ovat onnistuneet tekemään satumaisia voittoja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *